Japanissa noudatetaan
länsimaisen ajanlaskutavan lisäksi perinteistä ajanlaskutapaa, jossa aikakausi
vaihtuu aina hallitsijan, keisarin vaihtuessa. Ennen keisari oli hallitsijana
aina kuolemaansa saakka, mutta nykyinen, nyt 85-vuotias keisari Akihito toivoi
voivansa luopua asemastaan jo aiemmin. Säädettiin uusi, tämän salliva laki ja Akihiton
pojasta Naruhitosta tulee uusi keisari toukokuun alusta juhlavassa
seremoniassa. Keisarin valta-asema on symbolinen.
Uuden aikakauden nimeä on arvuuteltu pitkin vuotta ja se julkistettiin
1.4.2019. Uuden aikakauden nimeksi tulee Reiwa. Tänä vuonna Japanissa on siis
vielä huhtikuun ajan vuosi Heisei 31, ja Reiwan ensimmäinen vuosi alkaa
toukokuussa. Kahdella kanjimerkillä 令和、kirjoitettava nimi tarkoittaa uuden
järjestyksen ja harmonisen ajan alkamista, sellaista, joka saadaan aikaan yhteisellä
yrittämisellä ja toisistaan välittämisellä. Näin nimeä kuvaili mm. pääministeri
Abe. Nimen miettiminen ei ollut mitenkään helppo tehtävä. Nimen tuli olla
yksinkertainen, helposti muistettava ja kirjoitettava, sekä sillä piti olla
myös syvempi merkitys. Ehdotuksia oli paljon ja niistä valittiin ensiksi suppeampi
otos, josta arvovaltainen asiantuntijaraati teki lopullisen ehdotuksen.
Miksi japanilaiset sitten edelleen käyttävät perinteistä ajanlaskutapaa. On helpompi hahmottaa asioita ja tapahtumia nimettyjen aikakausien mukaan. Virallisissa asiakirjoissa käytetään perinteistä tapaa, mutta myös länsimaista tapaa näkee hyvin yleisesti. Kaupalliset toimijat ovat hyödyntäneet heti aikakauden vaihdoksen nimeämällä erilaisia muistotuotteitaan ”ensimmäinen Reiwa-kauden tuote” tai ”viimeinen Heisei-kauden tuote” -luonnehdinnoilla.