”Shizuka” – Yoshinobu Nakamuran intarsiateoksia 28.6.-15.9.2022.
Intarsia on yksi perinteikkäimmistä puuntyöstötekniikoista. Intarsia voi olla yhtä hyvin taideteoksena esille asetettu, kuin arkisessa käytössä oleva pöytä tai astia. Nakamura keskittyy taiteessaan tarkastelemaan luontoa, josta löytyy mielenrauhaa. Luonnon loputtomista yksityiskohdista, pienistä ja suurista eläjistä, väreistä ja muodoista löytyy kauneutta, joka ylittää inhimillisen mielikuvituksen ja osaamisen rajat. Nakamura yhdistää esittäviä figuureja sekä geometrisiä kuviointeja luodaten maailmoja, jotka ovat samanaikaisesti sekä abstrakteja että luonnolle yksityiskohtaisen uskollisia. Inspiraation lähteenä geometrisiin kuvioihin ovat olleet perinteisten japanilaisten tekstiilien kuvioinnit. Teoksissa on muun muassa lehtiä ja kukkia, kaloja, hyönteisiä ja lintuja. Näistä osa on suomalaisia kuten korennot, osa japanilaisia kuten sukupuutolta pelastettu toki-lintu.
” Ilahdun kun ihmiset haluavat pitää teoksiani
lähellään, lentääpä sitten sudenkorento yöpöydän
pinnassa tai seinälle ripustetussa teoksessa ”
Yoshinobu Nakamura
”Lento”
Lumottu puu
Yoshinobu Nakamura tuo suomalaisillekin tutusta puusta esiin taianomaisia näköaloja. Poikkeuksellinen tekninen taitavuus ja herkkä japanilainen tilan taju yhdistyvät teoksissa kumoten ennakko-odotukset siitä, mitä puulla voi tehdä, miten puuta voi käyttää. Nakamura etsii omaa intarsiaansa, omaa tapaansa työskennellä puun kanssa ja puun ehdoilla.
Japanilaisessa kulttuurissa taide ja käsityö
kuuluvat tiiviisti yhteen.
Yoshinobu Nakamura on Taivassalossa asuva
japanilainen taidepuuseppä ja kuvataiteilija,
jolla on vuodesta 1998 lähtien ollut intarsia-
ateljee Turussa. Hän on opiskellut perinteistä
urushi-lakkatekniikkaa. Nakamura on
järjestänyt useita yksityisnäyttelyitä mm.
Turussa, Lahdessa, Helsingissä ja Roomassa.
Hän on myös osallistunut lukuisiin
ryhmänäyttelyihin, antanut työnäytöksiä ja
opettanut intarsiatekniikkaa.
Taiteilijan kotisivu: www.intarsianakamura.fi
Perusnäyttely
Japanitalon pysyvään näyttelyyn kuuluu Genjin tarinasta kertova Kai Awase-kokoelma, Genjin tarina simpukankuorissa. Esillä on myös E-maki -kuvakääröjä samasta aiheesta.
Japanitalon aiempia näyttelyitä
着物の季節
Kimono no kisetsu – kimonon vuodenajat
Kimonoita käyttötarkoituksen mukaan
Kuva: Reetta Näätänen
Näyttelyssä on esillä useita kimonoita käyttötarkoituksen ja eri materiaalien mukaan Luento-osuudessa kerrotaan myös kimonon historiasta ja pukeutumiskulttuurista. Talvi- ja kesäkimonot, arki- ja juhlakimonot ovat erikseen. Tampereen japanilaisen teekulttuurin yhdistyksen aktiivisin harrastusryhmä on kitsuke-ryhmä. Kitsuke merkitsee kimonoon pukeutumista. Kimonon pukeminen päälle varsinkin yksin ilman apua on suhteellisen monimutkainen prosessi, ja sen hyvin hallitsevakin voi opetella lisää obin (vyö) solmimistapoja sekä vaatteen laskostusta entistä kauniimmin. Myös kimonotyyppien, kankaiden, kuvioiden, kudontatekniikoiden sekä tyylien yhteensovittamisen ja kimonoiden hierarkian opettelu on laajamittainen projekti.
Tampereen japanilaisen teekulttuurinystävät ry toi upean kimonokokoelman näyttelyyn Japanitaloon. 14.8.2021 – 30.9.2021 parhaaseen ruska-aikaan. Näyttelyn yhteydessä oli myös pukeutumisnäytös sekä luento kimonon historiasta.
Näyttelyn tuottamiseen on saatu Taiteen edistämiskeskuksen tukea.
”Haikuja ja haikailuja”
Markku O. Peltolan syanotypioita ja maalauksia. 17.7.-13.8.2021
Yūgen – kuvia hetkistä
Tuija Pontelan valokuvia 4.9.2019-31.7.2020
Valokuvanäyttelyssä on esillä kuvia Tuija Pontelan matkalta Japanissa 2018. Kuvissa on pysähdytty erilaisten katunäkymien ja herkkien luontokohteiden eteen. Kuvat antavat myös pienen välähdyksen majataloista, vanhasta teehuoneesta, ruokahetkistä ja tietenkin kirsikankukista. Tuija Pontela on julkaissut myös samannimisen runokirjan, jota on saatavilla Japanitalossa. Näyttely on esillä 2020 heinäkuun loppuun saakka.
Teokset ovat myös ostettavissa.
Japanista lasten silmin: – 5.5.-15.8.2019
Japanista lasten silmin -näyttelyssä on esillä 25 japanilaislapsen teosta Hyvinkään lasten ja nuorten taidekeskuksen kokoelmasta. Lapset ovat kuvanneet erilaisia vuoden kiertoon liittyviä japanilaisia juhlia ja festivaaleja, kodin arkea sekä luontoa ja kaupunkia.
