Näyttelyt

Liikkeellä luonnossa –
Risto Savolaisen valokuvateoksia

Kuvaaja kertoo:
”Olen kuvannut luontoa pitkähköllä valotusajalla (1/6 s- 30s ) samalla kameraa liikuttaen, jolloin kuvista ei synny kohdetta fotorealistisesti esittäviä kuvia, vaan jotakin, joka vaatii katsojaa tulkitsemaan kuvat omalla tavallaan.
Kuvaamaan lähtiessäni en noudata etukäteissuunnitelmaa, vaan olen avoin vaikutteille ja
jättäydyn hetkien heitteille. Kuvauksen aiheena voi olla laaja maisema tai hyvin pieni
yksityiskohta. Kaikki kelpaa kunhan minussa herää kiinnostus aiheeseen.
Kuvien tarkoituksena on herättää tunteita myös katsojassa.
Tässä näyttelyssä on myös muutama kuva, jossa kohde on liikkunut valotuksen aikana tai joka on syntynyt ottamalla samasta kohteesta useita kuvia eri kulmista ja asettamalla kuvat
päällekkäin joko kamerassa tai tietokoneessa.
Kuvien sävyjä on säädetty jonkin verran palauttamaan liikkeessä kadotettua kontrastia.
Nämä kuvaustekniikat tuottavat paljon raakakuvia, joista vain noin 2-5% jää talteen.
Kuvat on tulostettu Epsonin Kozo-paperille, joka on japanilaista mulperipuusta tehtyä
`riisipaperia´. Valitettavasti sen valmistus on lopetettu.
Tulosteen kuivuttua ohut tulostepaperi irrotetaan tukipaperista. Kuva kostutetaan molemmin
puolin ja liimataan kehykseen kaksipuolisella museolaadun teipillä. Kuivuttuaan kuva on
pingottunut kehykseen ja se leikataan kehyksen reunoja myöten.”
Näyttelyä on tukenut Kamera-Aitta / Kuva-Laine Oy Turussa

Teokset ovat myös myytävänä, kysy Japanitalosta.

Nimetön

Perusnäyttely

Japanitalon pysyvään näyttelyyn kuuluu Genjin tarinasta kertova Kai Awase-kokoelma, Genjin tarina simpukankuorissa. Esillä on myös E-maki -kuvakääröjä samasta aiheesta.

Kai awase

  

Japanitalon aiempia näyttelyitä:

”Shizuka” – Yoshinobu Nakamuran intarsiateoksia 28.6.-15.9.2022.

Intarsia on yksi perinteikkäimmistä puuntyöstötekniikoista. Intarsia voi olla yhtä hyvin taideteoksena esille asetettu, kuin arkisessa käytössä oleva pöytä tai astia. Nakamura keskittyy taiteessaan tarkastelemaan luontoa, josta löytyy mielenrauhaa. Luonnon loputtomista yksityiskohdista, pienistä ja suurista eläjistä, väreistä ja muodoista löytyy kauneutta, joka ylittää inhimillisen mielikuvituksen ja osaamisen rajat. Nakamura yhdistää esittäviä figuureja sekä geometrisiä kuviointeja luodaten maailmoja, jotka ovat samanaikaisesti sekä abstrakteja että luonnolle yksityiskohtaisen uskollisia. Inspiraation lähteenä geometrisiin kuvioihin ovat olleet perinteisten japanilaisten tekstiilien kuvioinnit. Teoksissa on muun muassa lehtiä ja kukkia, kaloja, hyönteisiä ja lintuja. Näistä osa on suomalaisia kuten korennot, osa japanilaisia kuten sukupuutolta pelastettu toki-lintu.

Ilahdun kun ihmiset haluavat pitää teoksiani
lähellään, lentääpä sitten sudenkorento yöpöydän
pinnassa tai seinälle ripustetussa teoksessa ”
Yoshinobu Nakamura

”Lento”

Lumottu puu
Yoshinobu Nakamura tuo suomalaisillekin tutusta puusta esiin taianomaisia näköaloja. Poikkeuksellinen tekninen taitavuus ja herkkä japanilainen tilan taju yhdistyvät teoksissa kumoten ennakko-odotukset siitä, mitä puulla voi tehdä, miten puuta voi käyttää. Nakamura etsii omaa intarsiaansa, omaa tapaansa työskennellä puun kanssa ja puun ehdoilla.

puurasia, jossa kuva mangolia

Japanilaisessa kulttuurissa taide ja käsityö
kuuluvat tiiviisti yhteen.

Yoshinobu Nakamura on Taivassalossa asuva
japanilainen taidepuuseppä ja kuvataiteilija,
jolla on vuodesta 1998 lähtien ollut intarsia-
ateljee Turussa. Hän on opiskellut perinteistä
urushi-lakkatekniikkaa. Nakamura on
järjestänyt useita yksityisnäyttelyitä mm.
Turussa, Lahdessa, Helsingissä ja Roomassa.
Hän on myös osallistunut lukuisiin
ryhmänäyttelyihin, antanut työnäytöksiä ja
opettanut intarsiatekniikkaa.

Taiteilijan kotisivu: www.intarsianakamura.fi

着物の季節
Kimono no kisetsu – kimonon vuodenajat

Kimonoita käyttötarkoituksen mukaan

Silkkinen kimono sinisellä pohjalla oransseja kukkakuvioita.
Furisode shiborikimono, silkki.
Kuva: Reetta Näätänen

Näyttelyssä on esillä useita kimonoita käyttötarkoituksen ja eri materiaalien mukaan Luento-osuudessa kerrotaan myös kimonon historiasta ja pukeutumiskulttuurista. Talvi- ja kesäkimonot, arki- ja juhlakimonot ovat erikseen. Tampereen japanilaisen teekulttuurin yhdistyksen aktiivisin harrastusryhmä on kitsuke-ryhmä. Kitsuke merkitsee kimonoon pukeutumista. Kimonon pukeminen päälle varsinkin yksin ilman apua on suhteellisen monimutkainen prosessi, ja sen hyvin hallitsevakin voi opetella lisää obin (vyö) solmimistapoja sekä vaatteen laskostusta entistä kauniimmin. Myös kimonotyyppien, kankaiden, kuvioiden, kudontatekniikoiden sekä tyylien yhteensovittamisen ja kimonoiden hierarkian opettelu on laajamittainen projekti.

Tampereen japanilaisen teekulttuurinystävät ry toi upean kimonokokoelman näyttelyyn Japanitaloon. 14.8.2021 – 30.9.2021 parhaaseen ruska-aikaan. Näyttelyn yhteydessä oli myös pukeutumisnäytös sekä luento kimonon historiasta.

Näyttelyn tuottamiseen on saatu Taiteen edistämiskeskuksen tukea.

”Haikuja ja haikailuja”
Markku O. Peltolan syanotypioita ja maalauksia. 17.7.-13.8.2021

silkkiuikku
Markku O. Peltola Silkkiuikku, Syanotypia kankaalle

Yūgen – kuvia hetkistä
Tuija Pontelan valokuvia 4.9.2019-31.7.2020

Punaisia torii-portteja Kiotossa. Portit muodostavat kujan, jossa astelee nainen ja mies.
Tuija Pontela: Torii-portteja Kiotossa

Valokuvanäyttelyssä on esillä kuvia Tuija Pontelan matkalta Japanissa 2018. Kuvissa on pysähdytty erilaisten katunäkymien ja herkkien luontokohteiden eteen. Kuvat antavat myös pienen välähdyksen majataloista, vanhasta teehuoneesta, ruokahetkistä ja tietenkin kirsikankukista. Tuija Pontela on julkaissut myös samannimisen runokirjan, jota on saatavilla Japanitalossa. Näyttely on esillä 2020 heinäkuun loppuun saakka.

Teokset ovat myös ostettavissa.

Japanista lasten silmin: – 5.5.-15.8.2019

Japanista lasten silmin -näyttelyssä on esillä 25 japanilaislapsen teosta Hyvinkään lasten ja nuorten taidekeskuksen kokoelmasta. Lapset ovat kuvanneet erilaisia vuoden kiertoon liittyviä japanilaisia juhlia ja festivaaleja, kodin arkea sekä luontoa ja kaupunkia.

Koinobori on japanilainen poikien päivän koriste, joka laitetaan lippusalkoon.
Tässä kuvassa 7-vuotias Chikara Sumiyoshi on kuvannut perinteisen Koinoborin, jossa ilmaa halkovat karpit symboloivat voimaa. Koinobori nostetaan salkoon poikien päivänä 5.5. Nykyään päivää vietetään lasten päivänä. Tyttöjen päivää vietetään maaliskuussa.
Lapset ihastelevat syksyn lehtiä
Hideki Hoshino, Syksyn lehdet

eva alkula festivaalit intarsia japanese cuisine japanese culture japanhouse Japani japanilainen kirjallisuus japanilainen kulttuuri japanilainen musiikki japanilainen ruoka japanilainen_musiikki japanisuomessa japani suomessa japanitalo kamishibai kantele kesätapahtumat Kodomo no hi koinobori konsertti korona koto kukat kulttuurimatkailu kulttuurivaihto lasten päivä minni_ilmonen nihonnoie näyttelyt ranua ravintolapäivä residenssi runon ja suven päivä shamisen simojärvi taiteiden_yö taiteilijaresidenssi tanabata Tango no sekku teetaide tomoya nakai tonkori visitlapland visitranua

eva alkula festivaalit intarsia japanese cuisine japanese culture japanhouse Japani japanilainen kirjallisuus japanilainen kulttuuri japanilainen musiikki japanilainen ruoka japanilainen_musiikki japanisuomessa japani suomessa japanitalo kamishibai kantele kesätapahtumat Kodomo no hi koinobori konsertti korona koto kukat kulttuurimatkailu kulttuurivaihto lasten päivä minni_ilmonen nihonnoie näyttelyt ranua ravintolapäivä residenssi runon ja suven päivä shamisen simojärvi taiteiden_yö taiteilijaresidenssi tanabata Tango no sekku teetaide tomoya nakai tonkori visitlapland visitranua