Näyttelyt

Japanilaisia perinteisiä nukkeja 15.6.-15.9.2024 aukioloaikoina

(1.9.24 saakka ti-su 11-16. Maanantaisin suljettu. Sen jälkeen sopimuksen mukaan.)

Japanissa on varsin rikas nukkeperinne. Tässä näyttelyssä esillä mm Ichimatsu-nukkeja. sekä Kokeshi -nukkeja. Samalla voit tehdä pienen kurkistuksen Bunraku -nukketeatterin maailmaan ja oppia Teru Teru Bo -nuken teon.

Yaegakihime
Hagoita

Yukina Yamamoton kalligrafiateoksia 15.6. – 15.9.2024

Yukina Yamamoto suorittamassa kalligrafiaperformanssia.

Yukina Yamamoto s. 1989. asuu Jyväskylässä taiteilijaresidenssissä. Hän on sitoutunut kalligrafiaan jo lapsesta ja suorittanut mestarin tutkinnon.

Yukina lives in the artist atelier residence in Jyväskylä and she has been working independently and collaborating with Finnish artists and associations in Finland and Europe. She has done performances, workshops, and exhibitions. Despite working such a brief period, she has come to realize artistic potential and market value of combining different art styles and cultures with Japanese calligraphy.

Japanese calligraphy in Japanese “書道(sho-do)” means the way of writing, so that Yukina believes that Japanese calligraphy is the way of her life. The calligraphy can be practiced at any age and gender, therefore it allows her to practice at her own pace and your physical conditions. She enjoys developing her concentration and meditation skills through her calligraphy practices.

Japanitalon aiempia näyttelyitä:

Dialogi – kudottu ja kirjottu silta

Japanilais- ja suomalaistaiteilijoiden vuorovaikutuksellinen yhteisötaiteen näyttely15.3.-2.6.2024

Tsunoi Midori: Matka-Zoori, osa installaatiosta 1/12. 2021-2022
Annukka Mikkola: Meriruusu-kimono 1997,
Keinu . yhteisötaideteos, Saori-kudonta Annukka Mikkola, Anesama-nuket Tsunoi Midori

Hashi  橋 – Kudottu ja kirjottu silta on yhteisö- ja taidekasvatushanke suomalaisten ja japanilaisten taiteilijoiden välillä.  Mukana on tekstiili- ja keramiikkataidetta ja kierrätysmateriaaleista valmistettuja teoksia. Hankkeen sielut Tsunoi Midori ja Annukka Mikkola kertovat näyttelystä ikään kuin matkana. Matka on vaellus luovuuden äärelle etsimään omaa taidekieltä. Heidän yhteisen matkansa tuloksena syntyi mm tämä näyttely Dialogi. Kolmivuotisessa hankkeessa on tutkittu vuorovaikutusta kahden kulttuurin ja niiden taiteilijoiden välillä ja toteutettu useita yhteisötyöpajoja sekä Suomessa että Japanissa.

Teoksissa on käytetty mm. Sashiko-tekniikkaa ja perinteistä japanilaista saori-kudontaa. Teosten teemana on esimerkiksi molemmille tärkeä luonto ja on otettu kantaa myös ympäristön puolesta.

Näyttelyssä ovat mukana myös Tatsuya Jo, Kanna Koizumi, Mathilda Mikkola, Miyuki Omata, Karoliina Tuovinen ja Othilia Mikkola. Lisäksi Endo Kiyoko kertoo Sashikosta videolla.

Näyttelyä ovat tukeneet Alfred Kordelinin säätiö, Sasakawa Foundation ja Museoliitto.

Perusnäyttely

Japanitalon pysyvään näyttelyyn kuuluu Genjin tarinasta kertova Kai Awase-kokoelma, Genjin tarina simpukankuorissa. Esillä on myös E-maki -kuvakääröjä samasta aiheesta.
Kai awase

  

”Taide puhuu” Erkki Salmelan veistoksia ja grafiikkaa 15.9.2023 – 5.3.2024
Markkinavoimat

Erkki Salmela (1958) on ranualainen kuvanveistäjä.
Hän on voittanut mm. mitalitaidekilpailuja.
Salmelan töitä on useissa julkisissa tiloissa ja kokoelmissa. Hänen töitään on ollut esillä vuosittain sekä yksityis- että yhteisnäyttelyissä.

Salmela, Erkki | Kuvataiteilijamatrikkeli – Suomen Taiteilijaseura

”Pikku hiljaa” Eri Shimatsukan tekstiilejä ja lastenkirjankuvituksia

Eri Shimatsuka on valmistunut Aaltoyliopistosta tekstiilitaiteilijaksi. Hän suunnittelee kuoseja Japanin markkinoille ja omaan verkkokauppaansa. Tässä näyttelyssä on tekstiilien lisäksi esillä kuvituksia Reetta Niemelän lastenkuvakirjaan Kettu ja hiljaisuus. Se kertoo erikoisherkästä ketusta, joka etsii hiljaisuutta. Näyttely on esillä syyskuun puoleen väliin saakka sopimuksen mukaan.

Shimatsukan kankaita kuosein, taiteilijan grafiikkaa sekä Niemelän kuvakirjaa saatavana Japanitalossa.

Eri Shimatsuka on myös esseisti ja kirjailija. Hän on kirjoittanut suomalaisesta muotoilusta ja muotoilijoista ja tuonut esille paljon suomalaista taideteollisuutta.
Vuonna 2022 hän julkaisi Japanissa teoksen 365 onnellisuuden hetkeä Suomessa. フインランドできずいた365日の幸せ。 2023 julkaistiin Shimatsukan uusi teos Japanissa ” 100 asiaa, jotka Suomi minulle opetti.

******

Japanini – mielikuvia Japanista
valokuvapohjaisia teoksia
neljältä taiteilijalta

Valottuneet -ryhmän jäsenet Sirpa Heikkinen, Kaisa Penttinen, Päivi Remes ja Juho Lano ovat opiskelleet yhdessä valokuvausta. Kullakin heistä on oma ilmaisunsa ja työtapansa, jotka välittävät teoksen aihetta.
Kaisa Penttinen, Independent Photo Artist:
”Olen ollut ja olen edelleenkin tiellä Japaniniaan. Sillä ei ole rajoja. Matkani merkitsevät tilaisuutta pysähtyä, pakopaikkaa nyky-yhteiskunnasta; Japaninian avulla voin halutessaniraottaa ovea rinnakkaiseen, astetta ihmeellisempään todellisuuteen. Olen vieraillut monesti, unissani. Ja ehkä enemmänkin.En voi kertoa reittiä sinne, pelkän suunnan. Eksyt ehkä?”

Sirpa Heikkinen, Independent Artist
artist.sirpaheikkinen(at)outlook.com

Ihan kuin…
Toimittaja-/kriitikkourani jälkeen olen kiinnittynyt taiteilijana sanatodellisuutta tiukemmin kokemiseen. Sarjassani Ihan kuin…havainnot suomalaisarjesta hakeutuvat kohti nousevan auringon maata. Kuvien lukumäärä – alunperin seitsemän – viittaa japanilaisiin hyvän onnen jumaliin. Olen valmistunut kuvataiteilijaksi Turun taideakatemiasta ja opiskellut aiemmin mm. Jyväskylän, Lapin ja Tampereen yliopistoissa. Asun Oulussa.

Päivi Remes, tekstiilitaiteilija, kuvataiteilija
kissakansa(at)gmail.com

Syanotypia, kirjansidonta
Olen valokuvannut teossarjaan Japanese Mix pikkunaposteltavia, jotka olen valottanut nousevan auringon valolla puuvillakankaaseen. Teokset olen kehystänyt japanilaisella kirjansidonnalla. Teoksieni kautta pohdin niitä mielikuvia, jotka syntyvät, kun asiat nimetään kansallisuuksien mukaan. Esim. kuvatut Japanese Mix -snacksit ovat alkuperältään kiinalaisia, ja länsimaissa japanilaiseksi kirjansidonnaksi nimetty tekniikka on vain kaiku alkuperäisestä japanilaisesta tilikirjansidonnasta.

Juho Lano, Independent artist
juhoLano(at)gmail.com

Kangastuksia

Japanini ajatukset tulivat kuvitelmina mitä suomalaisena ajattelisin Japanista ja toisaalta mitä japanilaiset mahtaisivat ajatella Suomesta. Yhdistelin kuvia, jotka olen ottanut Japanissa, Suomessa ja Saksassa. Käsitykseni japanilaisista on hyvin positiivinen, traditioihin perustuva ja osittain pidättyväinen. Taiteellinen kuvitteellisuus salli avata pidättyväisyyttä. Yhtäkkiä syntyikin elämän kangastus elementteineen.

Liikkeellä luonnossa –
Risto Savolaisen valokuvateoksia

Kuvaaja kertoo:
”Olen kuvannut luontoa pitkähköllä valotusajalla (1/6 s- 30s ) samalla kameraa liikuttaen, jolloin kuvista ei synny kohdetta fotorealistisesti esittäviä kuvia, vaan jotakin, joka vaatii katsojaa tulkitsemaan kuvat omalla tavallaan.
Kuvaamaan lähtiessäni en noudata etukäteissuunnitelmaa, vaan olen avoin vaikutteille ja
jättäydyn hetkien heitteille. Kuvauksen aiheena voi olla laaja maisema tai hyvin pieni
yksityiskohta. Kaikki kelpaa kunhan minussa herää kiinnostus aiheeseen.
Kuvien tarkoituksena on herättää tunteita myös katsojassa.
Tässä näyttelyssä on myös muutama kuva, jossa kohde on liikkunut valotuksen aikana tai joka on syntynyt ottamalla samasta kohteesta useita kuvia eri kulmista ja asettamalla kuvat
päällekkäin joko kamerassa tai tietokoneessa.
Kuvien sävyjä on säädetty jonkin verran palauttamaan liikkeessä kadotettua kontrastia.
Nämä kuvaustekniikat tuottavat paljon raakakuvia, joista vain noin 2-5% jää talteen.
Kuvat on tulostettu Epsonin Kozo-paperille, joka on japanilaista mulperipuusta tehtyä
`riisipaperia´. Valitettavasti sen valmistus on lopetettu.
Tulosteen kuivuttua ohut tulostepaperi irrotetaan tukipaperista. Kuva kostutetaan molemmin
puolin ja liimataan kehykseen kaksipuolisella museolaadun teipillä. Kuivuttuaan kuva on
pingottunut kehykseen ja se leikataan kehyksen reunoja myöten.”
Näyttelyä on tukenut Kamera-Aitta / Kuva-Laine Oy Turussa

Nimetön

”Shizuka” – Yoshinobu Nakamuran intarsiateoksia 28.6.-15.9.2022.

Intarsia on yksi perinteikkäimmistä puuntyöstötekniikoista. Intarsia voi olla yhtä hyvin taideteoksena esille asetettu, kuin arkisessa käytössä oleva pöytä tai astia. Nakamura keskittyy taiteessaan tarkastelemaan luontoa, josta löytyy mielenrauhaa. Luonnon loputtomista yksityiskohdista, pienistä ja suurista eläjistä, väreistä ja muodoista löytyy kauneutta, joka ylittää inhimillisen mielikuvituksen ja osaamisen rajat. Nakamura yhdistää esittäviä figuureja sekä geometrisiä kuviointeja luodaten maailmoja, jotka ovat samanaikaisesti sekä abstrakteja että luonnolle yksityiskohtaisen uskollisia. Inspiraation lähteenä geometrisiin kuvioihin ovat olleet perinteisten japanilaisten tekstiilien kuvioinnit. Teoksissa on muun muassa lehtiä ja kukkia, kaloja, hyönteisiä ja lintuja. Näistä osa on suomalaisia kuten korennot, osa japanilaisia kuten sukupuutolta pelastettu toki-lintu.

Ilahdun kun ihmiset haluavat pitää teoksiani
lähellään, lentääpä sitten sudenkorento yöpöydän
pinnassa tai seinälle ripustetussa teoksessa ”
Yoshinobu Nakamura

”Lento”

Lumottu puu
Yoshinobu Nakamura tuo suomalaisillekin tutusta puusta esiin taianomaisia näköaloja. Poikkeuksellinen tekninen taitavuus ja herkkä japanilainen tilan taju yhdistyvät teoksissa kumoten ennakko-odotukset siitä, mitä puulla voi tehdä, miten puuta voi käyttää. Nakamura etsii omaa intarsiaansa, omaa tapaansa työskennellä puun kanssa ja puun ehdoilla.

puurasia, jossa kuva mangolia

Japanilaisessa kulttuurissa taide ja käsityö
kuuluvat tiiviisti yhteen.

Yoshinobu Nakamura on Taivassalossa asuva
japanilainen taidepuuseppä ja kuvataiteilija,
jolla on vuodesta 1998 lähtien ollut intarsia-
ateljee Turussa. Hän on opiskellut perinteistä
urushi-lakkatekniikkaa. Nakamura on
järjestänyt useita yksityisnäyttelyitä mm.
Turussa, Lahdessa, Helsingissä ja Roomassa.
Hän on myös osallistunut lukuisiin
ryhmänäyttelyihin, antanut työnäytöksiä ja
opettanut intarsiatekniikkaa.

Taiteilijan kotisivu: www.intarsianakamura.fi

着物の季節
Kimono no kisetsu – kimonon vuodenajat

Kimonoita käyttötarkoituksen mukaan

Silkkinen kimono sinisellä pohjalla oransseja kukkakuvioita.
Furisode shiborikimono, silkki.
Kuva: Reetta Näätänen

Näyttelyssä on esillä useita kimonoita käyttötarkoituksen ja eri materiaalien mukaan Luento-osuudessa kerrotaan myös kimonon historiasta ja pukeutumiskulttuurista. Talvi- ja kesäkimonot, arki- ja juhlakimonot ovat erikseen. Tampereen japanilaisen teekulttuurin yhdistyksen aktiivisin harrastusryhmä on kitsuke-ryhmä. Kitsuke merkitsee kimonoon pukeutumista. Kimonon pukeminen päälle varsinkin yksin ilman apua on suhteellisen monimutkainen prosessi, ja sen hyvin hallitsevakin voi opetella lisää obin (vyö) solmimistapoja sekä vaatteen laskostusta entistä kauniimmin. Myös kimonotyyppien, kankaiden, kuvioiden, kudontatekniikoiden sekä tyylien yhteensovittamisen ja kimonoiden hierarkian opettelu on laajamittainen projekti.

Tampereen japanilaisen teekulttuurinystävät ry toi upean kimonokokoelman näyttelyyn Japanitaloon. 14.8.2021 – 30.9.2021 parhaaseen ruska-aikaan. Näyttelyn yhteydessä oli myös pukeutumisnäytös sekä luento kimonon historiasta.

Näyttelyn tuottamiseen on saatu Taiteen edistämiskeskuksen tukea.

”Haikuja ja haikailuja”
Markku O. Peltolan syanotypioita ja maalauksia. 17.7.-13.8.2021

silkkiuikku
Markku O. Peltola Silkkiuikku, Syanotypia kankaalle

Yūgen – kuvia hetkistä
Tuija Pontelan valokuvia 4.9.2019-31.7.2020

Punaisia torii-portteja Kiotossa. Portit muodostavat kujan, jossa astelee nainen ja mies.
Tuija Pontela: Torii-portteja Kiotossa

Valokuvanäyttelyssä on esillä kuvia Tuija Pontelan matkalta Japanissa 2018. Kuvissa on pysähdytty erilaisten katunäkymien ja herkkien luontokohteiden eteen. Kuvat antavat myös pienen välähdyksen majataloista, vanhasta teehuoneesta, ruokahetkistä ja tietenkin kirsikankukista. Tuija Pontela on julkaissut myös samannimisen runokirjan, jota on saatavilla Japanitalossa. Näyttely on esillä 2020 heinäkuun loppuun saakka.

Teokset ovat myös ostettavissa.

Japanista lasten silmin: – 5.5.-15.8.2019

Japanista lasten silmin -näyttelyssä on esillä 25 japanilaislapsen teosta Hyvinkään lasten ja nuorten taidekeskuksen kokoelmasta. Lapset ovat kuvanneet erilaisia vuoden kiertoon liittyviä japanilaisia juhlia ja festivaaleja, kodin arkea sekä luontoa ja kaupunkia.

Koinobori on japanilainen poikien päivän koriste, joka laitetaan lippusalkoon.
Tässä kuvassa 7-vuotias Chikara Sumiyoshi on kuvannut perinteisen Koinoborin, jossa ilmaa halkovat karpit symboloivat voimaa. Koinobori nostetaan salkoon poikien päivänä 5.5. Nykyään päivää vietetään lasten päivänä. Tyttöjen päivää vietetään maaliskuussa.
Lapset ihastelevat syksyn lehtiä
Hideki Hoshino, Syksyn lehdet

EriShimatsuka eva alkula exhibition Fujimura Kazuhiro japanese cuisine japanese culture japanhouse Japani japanilainen kulttuuri japanilainen musiikki japanilainen ruoka japanilainen_käsityötaide japanilainen_musiikki japani suomessa japanisuomessa japanitalo japanitalo residenssi kantele kirjansidonta japani konsertti koto kulttuurimatkailu kulttuurivaihto käden taidot luontokuvaus japanitalo näyttelyt kulttuurimatkailu japanisuomessa simojärvi Markku_O_Peltola Mikkola Annukka minni_ilmonen näyttelyt origami ranua ravintolapäivä ReettaNiemelä residenssit Salmela Erkki shamisen simojärvi syanotypia taiteiden_yö tanabata tomoya nakai tonkori veistokset visitranua yhteisötaide

EriShimatsuka eva alkula exhibition Fujimura Kazuhiro japanese cuisine japanese culture japanhouse Japani japanilainen kulttuuri japanilainen musiikki japanilainen ruoka japanilainen_käsityötaide japanilainen_musiikki japani suomessa japanisuomessa japanitalo japanitalo residenssi kantele kirjansidonta japani konsertti koto kulttuurimatkailu kulttuurivaihto käden taidot luontokuvaus japanitalo näyttelyt kulttuurimatkailu japanisuomessa simojärvi Markku_O_Peltola Mikkola Annukka minni_ilmonen näyttelyt origami ranua ravintolapäivä ReettaNiemelä residenssit Salmela Erkki shamisen simojärvi syanotypia taiteiden_yö tanabata tomoya nakai tonkori veistokset visitranua yhteisötaide